Supermysli kilpailee

Heippa ja hyvää uutta vuotta! Toivottavasti vanha vuosi päättyi ja uusi alkoi herkullisissa merkeissä. Tuliko luvattua jotain jännittävää? Minä en tehnyt suuria lupauksia, mutta joitakin (no, ainakin minulle suuria) suunnitelmia tulevan vuoden varalle minulla kyllä on. Yksi on tärkeä asia blogin kehittäminen käyttäjäystävällisempään suuntaan. Toinen suunnitelma on tietysti tuottaa paljon kivaa ja monipuolista sisältöä ruuan, leivonnan ja käsitöiden maailmasta. Suurimmat suunnitelmani liittyvät kuitenkin muihin harrastuksiini, lisäksi edessä on kovasti odotettu paluu leipätyöni pariin. Kaikki suunnitelmat tuskin toteutuvat ja uusia tullee matkan varrella lisää.

Viime vuosi, varsinkin syksy, oli blogin kannalta antoisaa aikaa. Olen saanut runsaasti uusia lukijoita ja varmaan muutama vanhakin on jatkanut blogimatkaa kanssani. Kiitos teille kaikille.

Osallistuin loppusyksystä ensimmäistä kertaa ikinä reseptikilpailuun ja olin melkoisen innoissani jo pelkästä kilpailukutsusta. Nyt olen ollut innoissani myös myslistä, jota meillä on syöty jo pari pellillistä. Tavoitteena oli siis kehitellä mahdollisimman hyvää ja terveellistä välipalaa tai jälkkäriä superfoodeista (vähintään kahta neljästä piti käyttää), joita Cocovi toimitti osallistujille. Minä onnistuin upottamaan mysliini kaikkea ja vieläpä niin, että lopputulos oli helppoa, herkullista ja terveellistä.

Kilpailussa on mukana paljon hienojen bloggaajien upeita ohjeita, olen siitäkin innoissani. Kannattaa käydä tutustumassa kilpailusivuun Facebookissa ja äänestäkääpä samalla suosikkianne. Äänestäneiden kesken arvotaan Cocovin 100 euron arvoisia tuotepaketteja. Ja kilpailussa menestyvät bloggaajat pääsevät ravintola Murun Henri Alénin oppiin. Ei olisi hassumpaa!


Supermysli luonnonjugurtin, mustikoiden ja tyrnin kanssa.


Kommentit

  1. Hei Maija, nyt ekaa kertaa vierailen blogissasi, tosi kiva!
    Tààllà etelà Euroopassa koitan jo toistakymmentà vuotta luoda suomalaista joulua, yleisòn pyynnòstà, minulla on ihana perhe, toivovat joka joulu kinkkua, laatikoita, omenapyrettà, rosollia, lohta, pipareita, luumukiisselià ymymymym...
    Suomalaisen joulun valmistaminen tààllà on aikamoinen haaste, varsinkin minunlaiselleni luovalle poropeukalolle.
    Joulukinkun suolaamisesta ja valmistamisesta voisin kirjoittaa pienen vàhemmàn kulinaarisen ja surkuhupaisan romaanin!
    Rupeankin nyt seuraamaan blogiasi toden teolla, lupasin jo syksyllà itselleni kehittyà tàssà taiteen lajissa, perheeni helpotukseksi ja iloksi!
    Monin terveisin ja uuden vuoden toivotuksin,
    Nina Sisiliasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Nina,
      Mukavaa "nähdä" täällä ja mukavaa, että jätit viestiä! Blogi on hauska harrastus, tulee vähän laajennettua repertuaaria ja toivottasti onnistun edes joskus innostamaan jotakuta toistakin kotikokkia.

      Suomalaisten jouluruokien valmistelu Italian antimista onkin varmasti aikamoinen haaste. Huomaan jo tuolla länsinaapurissa vieraillessa, että saatavilla ei ole täsmälleen haluamiani raaka-aineita. Kivaa kuitenkin että yleisö sitä toivoo:o) Rakastan perinteitä, sekä omia että muiden!

      Poista

Lähetä kommentti