maanantai 4. syyskuuta 2017

Lämmöllä tuunattua

Blogissani on ollut aiottua paljon vähemmän tuunausvinkkejä eli yksi ja sekin on aika laihanlainen. Mielessä on ollut muutamia ideoita, mutta osa on vielä vähän kesken (lue: suunnitteluasteella). Yksi minusta kiva juttu on nyt kuitenkin valmis ja käytössä. Äitini kätköistä löytynyt kellertävä peitto sai uuden elämän vuodesohvan päällyksenä - mutta mustana. Värjäys pesukoneessa vaati kaksi kierrosta, mutta lopputulos on todella musta ja täysin tasainen.

Mulla on muutama kellertävä peitto lisää, palaan toivottavasti aiheeseen jossain vaiheessa. Peitot ovat olleet isovanhempieni sängyissä, joten niitä ajattelin käsitellä vähän hienovaraisemmin.



Vuodesohvan kuorrutin tyynyillä, joihin liittyy sisustusvinkki kaikille säilytystilojen puutteesta kärsiville. Koristetyynyliinojen täytteeksi voi hyvin tunkea vieraspeitot, vierastyynyt ja jopa petauspatjoja. Näin ollen ei tyynyjen säilömisestäkään tule ongelmaa, vaikka vieraat kapsäkkeineen viipyisivät pidempään.

perjantai 25. elokuuta 2017

Kukkakaalitalkoot. Ja chimichurri.

Kukkakaalista on niin paljon ylitarjontaa, että viljelijät joutuvat jättämään sitä peltoon. Kelju homma. Onneksi joku keksi #kukkakaalitalkoot. Minä olen kantanut korttani kekoon sinnikkäästi, koska kukkakaali on yksi ehdottomista lemppareistani. Gratiini, pyttipannu, kukkakaalicouscous, kukkakaalimuusi, grillattu kukkakaali, keitetty kukkakaali. Ei mitään mutkikasta eikä kummallista, vaan nopeaa, helppoa ja herkullista.

Keittoakin teen aina silloin tällöin. Nyt yhdistin kukkakaaliin kesäkurpitsaa, koska tokaluokkalainen toi ison kimpaleen kotiin. Koulun palsta on näemmä tuottanut mukavasti satoa. Liekö itse viljelty kesäkurpitsa vaikuttanut keiton makuunkin sitten... Molemmat pienet makutuomarit tuumasivat, että "tämähän on hyvää." Ihan kuin oletus olisi ollut, että tämä ei ehkä olisi ihan niin hyvää.

Mun pikkuisessa puutarhassa ei kasva kukkakaalia eikä kesäkurpitsaakaan, mutta lehtipersiljaa kasvaa. Olen vähän ollut ihmeissäni, että mihin kaikkialle sitä käyttäisin. Sitten serkkuni esitteli minulle chimichurrin. Olin jotenkin missannut sen(kin) ihan kokonaan, mutta parempi myöhään ja silleen. Nyt olen ihan myyty. Voisin syödä chimichurria kiposta suoraan lusikalla. Grillikausi alkaa olla osaltani ohi, joten nyt yhdistin chimichurria kukkakaalikeittoon. Oli muuten aivan mielettömän hyvää. Sosekeitot ovat makuuni helposti vähän turhan tasaisia, mutta lusikallinen chimichurria vei ainakin tämän sopan ihan uusiin ulottuvuuksiin.



Kukkakaali-kesäkurpitsakeitto

2 sipulia
pari valkosipulin kynttä
loraus oliiviöljyä
kesäkurpitsa
kukkakaali
n. 1 l kana- tai kasvislientä
2 dl kermaa (myös kaurakerma käy hyvin)
suolaa
mustapippuria

Kuori ja paloittele sipuli sekä valkosipulinkynnet. Kuullota niitä kattilan pohjalla oliiviöljyssä muutama minuutti. Paloittele kesäkurpitsa ja lisää kattilaan. Pyörittele heti sipulien seassa. Lisää kana- tai kasvisliemi ja paloiteltu kukkakaali. Anna kiehua noin 10 minuuttia. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää kerma. Anna kiehahtaa. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa vähän suolaa ja pippuria. 

Chimichurri

2 dl tuoretta lehtipersiljaa
1 dl tuoretta korianteria
1 dl oliiviöljyä
1/2 dl punaviinietikkaa
1 rkl sitruunamehua
1 rkl sokeria
pala chiliä
1/2 tl savupaprikaa
2 valkosipulinkynttä
ripaus mustapippuria
ripaus suolaa

Hienonna lehtipersilja, korianteri, chili ja valkosipuli. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi. Anna maustua puolisen tuntia ennen tarjoilua.


perjantai 4. elokuuta 2017

Mustikkapiirakkapäivä

Voi että, mustikkapiirakkapäivä, mikä ihana keksintö. Mustikkapiirakkapäivää vietetään ensimmäistä kertaa 6.8. osana Suomen 100-vuotisjuhlavuotta. Päivä liittyy Syödään yhdessä -hankkeeseen, jonka tavoitteena on, noh, nimensä mukaisesti tuoda ihmisiä yhteen syömisen äärelle. 

Hanke on todella tarpeen, koska suomalaiset syövät yhä vähemmän yhdessä. Perheet syövät vähemmän yhdessä, mikä on ihan tosi surullista. WHO tutki asiaa vuonna 2009 ja ainakin silloin Suomi jäi peränpitäjäksi OECD-maiden vertailussa kun tarkasteltiin perheiden yhdessä syömistä. Kylässäkin käydään yhä vähemmän. Se on myös vähän harmi. 

Mutta ei lannistuta näistä ankeista tilastoista vaan ryhdytään leipomaan ja kutsutaan muutama ystävä kahville. Tai istahdetaan koko perhe yhdessä alas ja herkutellaan lämpimällä mustikkapiirakalla.

Minulle mieleisessä mustikkapiirakassa on ohut pohja ja paljon mustikoita. Sellaisen leipomisen ei tarvitse olla vaikeaa, Sikke Sumarin ohje on niin helppo, että kuka vaan onnistuu! Parasta on, että piirakka syntyy tarvittaessa ilman maitotuotteita ja kananmunia.


Helppo mustikkapiirakka

175 g voita tai margariinia
1/2 tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
(1 rkl kardemummaa)

6-7 dl mustikoita
3 rkl hillosokeria

Sulata voi ja anna jäähtyä hetki. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Sekoita kuivat aineet sulaan voihin. Levitä taikina, joka on melko löysää, kostein sormin piirakkavuokaan ja täytä vuoka mustikoilla. Ripottele hillosokeri mustikoiden päälle, ravistele hiukan, että sokeri sekoittuu marjoihin. Paista uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes paistoksen reunat ovat kullanruskeat. Nauti sellaisenaan tai vaniljajäätelön kera.

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Tomaatti-avokadosalaatti

Kesän kivoin salaatti on ehkä tässä. Helppo, raikas ja monipuolinen sekoitus sopii tosi erilaisten ruokien lisukkeeksi ja pienesti tuunattuna se käy lounaasta tai iltapalasta. Olen syönyt tätä koko kevään, eikä vieläkään kyllästytä. Aion syödä tätä myös juhannuksena. Ja kesälomalla. Monta kertaa.

Perusainekset ovat olleet suurinpiirtein samat joka kerta, mutta välillä olen lisännyt joukkoon papuja, fetajuustoa, auringonkukansiemeniä tai katkarapuja. Salaatti sopii kivasti myös tortillalettujen täytteeksi. Ohje on valitettavasti taas vähän summittainen, mutta pikkuisen kokeilemalla löytyy varmasti se juuri itselle mieleinen maustaminen.



Tomaatti-avokadosalaatti

1 iso avokado
2 tomaattia
1/2 pientä punasipulia
pätkä chiliä
oliiviöljyä
sitruunamehua
suolaa
pippuria
tuoretta korianteria

Leikkaa avokado ja tomaatti paloiksi. Hienonna punasipuli ja chili. Sekoita kasvikset. Lisää pari rkl oliiviöljyä, loraus sitruunamehua ja hienonnettua korianteria. Sekoita. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarkista maku. Jos homma tuntuu happamalta, voit ripauttaa salaatin joukkoon myös pikkuriikkisen sokeria. 

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Balettisynttärit

Meillä oli viikonloppuna oikeasti 6-vuotissynttärit, mutta kirjoittelen tässä viime syksyn 7-vuotisjuhlista. Etsin nimittäin pikkusiskon synttäreitä varten tätä postausta, mutta enpä sitten ollut sitä koskaan kirjoittanut saati julkaissut. Taisin sienestää koko syksyn. Kuvien kellonajoista päätellen lähdin metsään heti kun sain vieraat pihalle...

No joo. Näistä kemuista on siis aikaa, mutta ehkä tästä joku muu juhlien järjestäjä voi poimia idean tai kaksi. 

Isosiskon rakkain harrastus on baletti, on ollut jo monta vuotta. Syytän siitä Anniina Balleriinaa ja Pikkukakkosta... Näin ollen synttärit kasattiin hempeiden tunnelmien ympärille. Emme kuitenkaan halunneet pelkkää tylliä ja rimpsua, joten poimin joukkoon vähän viiksiä.

Kutsut järjestettiin iltapäivällä, joten tarjolla oli pientä välipalaa. Pikkuiset voileivät kävivät hyvin kaupaksi, samoin pop corn. Kukkakaalit sain syödä itse iltapalaksi. Jälkiruuaksi tarjolla oli lakuja, aleksanterinleivoksia ja jäätelö-marenkikakkua. Juomana oli tarjolla raparperimehua. Se on sekä nättiä että hyvää.


Ideoita poimin Pinterestistä ja muutamista leipomistarvikeliikkeistä. Joku on ilmeisesti jo keksinyt kaiken, siis aivan kaiken. Vai mitä arvelette ballerina-cocktailtikuista? 


Kikhernemarenki on paras keksintö ruuan saralla pitkään aikaan. Tulen jankuttamaan siitä vielä pitkään. 

perjantai 5. toukokuuta 2017

Vegevohvelit

Maaliskuun lopulla (siis voi kääk, aika rientää) vietetään vohvelipäivää, ainakin meillä kotona ja Ruotsissa. Ruotsissa kevät alkaa vohvelipäivästä. Våffeldagenin alkuperä on aika hauska: perinne on saanut alkunsa Marian ilmestymisen päivästä, vårfrudagen kääntyi kansan suussa våffeldageniksi. 

Vohvelipäivä sattui tänä vuonna lauantaille, joten järkkäsin perheelle aamupalaa. Aamiainen lisukkeineen oli sen verran täyteläinen elämys kaikille, että ihan heti ei tarvitse paistaa lisää vohveleita. Enkä oikeasti edes ole kovin innokas vohvelinpaistaja, koska homma on suoraan sanoen ärsyttävää sottaamista. Teen mielummin lettuja ja yksi tosi mieleinen juttu on uunipannukakku. 

Vegaanivohveleiden ohje on peräisin vegaaniliiton sivuilta, tosin tuunasin ohjetta mieleiseksi.



Vegaanivohvelit (n. 6 kpl)

2,5 dl kaurakermaa
1 dl vettä
0,5 dl öljyä
2 rkl sokeria
0,5 tl suolaa
0,25 tl vaniljajauhetta (tai 2 tl vaniljasokeria)
1 tl leivinjauhetta
2 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaurahiutaleita

Sekoita kaurakerma, vesi, öljy, sokeri, suola ja vanilja. Siivilöi jauhojen joukkoon leivinjauhe ja kaurahiutaleet. Lisää kuivat aineet kermaseoksen joukkoon. Sekoita tasaiseksi. Anna turvota sillä aikaa kun vohvelirauta kuumenee. Kaada kuumaan vohvelirautaan kerrallaan n. 0,75 dl vohvelitaikinaa ja laita kansi kiinni. Paista vohvelia 2–3 minuuttia eli kunnes vohveli on kypsä. Avaa vohveliraudan kansi ja poista vohveli varovaisesti haarukalla vahingoittamatta vohveliraudan pintaa.

Vohveliraudan kantta ei kannata availla paistamisen aikana, jotta vohveli kypsyy tasaisesti. Jos kannen avaa ja vohveli ei ole vielä kypsä, voi se haljeta keskeltä siten, että osa siitä on kiinni vohveliraudan kannessa ja osa sen pohjassa. 

Jos haluat paistaa kaikki vohvelit valmiiksi ennen syömistä, älä kasaa niitä yhteen pinoon, sillä kuumien vohveleiden höyry pehmentää ne. Laita vohvelit vierekkäin jäähdytysritilälle tai vaikka uunin ritilälle, jolloin ne pysyvät rapeina syömiseen saakka.

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Mainio picnic-kassi Wellsinki

Blogiyhteistyö

Sähköpostiini kilahti kutsu tulla tutustumaan uuteen WELL-kahvilaan ja samalla maistelemaan heidän uutuussettiä eli täysin vegaanista picnic-kassia. Kuulosti todella houkuttelevalta, joten marssin paikalle.

Olin noteerannut kahvilan jo aiemmin ja myös asioinut siellä vegaanisten leivonnaisten perässä. Konsepti on kaiken kaikkiaan kiva: sijainti on loistava (Helsingin rautatieasemaa vastapäätä), aukiolot moneen menoon sopivat ja tuotteet nerokkaita ja herkullisia. Vai miltä kuulostaa mustapapu-avokadowrap, pinaatti-kikhernepita tai porkkalabagel?



Nyt pääsin maistelemaan vappuna myyntiin tulevan picnic-kassin antimia. Kassi on siis valmis picnicsetti kahdelle: dippikasviksia ja hummusta, kaksi täytettyä bagelia, kaksi kuppikakkua ja kaksi sitruunaista inkiväärijuomaa. Lisäksi kassissa on servettejä ja sievä, ruudullinen liina. Kassin voi tilata etukäteen verkkokaupasta tai ostaa paikan päältä. Hintaa kassille tulee 29 euroa, joka on minusta varsin kohdillaan. Evästä oli nimittäin ihan riittämiin.


Helsinki Bagel (mm. nyhtökauraa ja lehtikaalia) oli tosi herkullinen, tämmöisen käyn haukkaamassa lähitulevaisuudessa aivan takuulla ja ostan näitä evääksi kun heilun nappuloiden kanssa kaupungilla. Samoin inkiväärijuoma oli aivan mainio. Kuppikakkukin oli hyvää, tosin siinä vaiheessa aloin olla jo varsin kylläinen.

Kassi on kiva keksintö, ja sille on varmasti tilausta. Oikeasti täysin vegaaniset vastaavat vaihtoehdot ovat todella vähissä. Picnicsäätä ei taida ihan lähipäiville olla luvassa, mutta kyllä sekin sieltä tulee. Ja eikös viileähkö vappusää ala olla jo ihan keskeinen vappuperinne?